30.8.2011

Polkua neulomassa


Viime päivinä olen pääasiassa neulonut tätä Novitan Polkulankaa (punajuuri) hartianlämmikkeeksi syyspäiviä varten. Ohjetta ei ole. Käytän matematiikkaa sen sijaan. Eikä mallikaan mikään päätä huimaavan monimutkainen ole, sileää neuletta alusta loppuun. Näyttää siltä, että saattaa jopa valmistua joskus! Nähtäväksi jää, tuleeko siitä käytettävä.

24.8.2011

Meni pikkelssiksi



Tekisi mieli laittaa tämä posti tunnisteen "Ei Mennyt Niinkuin Strömsössä" alle... mutta se olisi liian pitkä mahtuakseen tuonne sivupalkkiin. Hah hah. No mutta kuitenkin, tämä kuvasarja siis kertoo neljän karviaislitran ja muutaman muun ainesosan keittelystä Kotivinkin ohjeella - poimittu kait jostakin tämän elokuun numerosta, ei ole netissä - chutneyksi. Josta tulikin pikkelssiä. En ole ihan varma, onko vika minussa vai ohjeessa. Mutta veikkaan että ohjeessa, sikäli että tällä etikkamäärällä - jota oli puolet enemmän kuin jo aiemmin kokeillun raparperichutneyn ohjeessa - niin kutsutusta chutneysta tuli ihan liian etikkaista makuuni. Karviaisen kirpeys, jota chutney ehdottomasti olisi makeuden, etikkaisuuden, suolaisuuden ja mausteisuuden lisäksi kaivannut, peittyy kokonaan etikan maun alle. Nimesin siis pettyneenä säilyketuotteen uudestaan pikkelssiksi ja päätin ensi karviaisaikaan virheistäni oppineena muistaa seuraavat asiat:
- Kokeilen seuraavan kerran tehdä chutneyni edellämainitun raparperichutneyn reseptiä soveltaen, sillä tämä ohje oli hyvä.
- Jos jostain syystä päätän kokeilla uutta reseptiä, teen kokeiluerän ohjeen opastamalla marjamäärällä... enkä esimerkiksi, krhm, suorilta nelinkertaista ohjetta :P

Mutta minkäs teet! Minulla on pieni lapsi! Aikaa ei ole paljon käytettäväksi eri reseptien kokeiluun ja lukuisien säilyke-erien valmistukseen! (Loppuvuodatuksen voikin sitten laittaa tunnisteen "Ja Muita Hyviä Tekosyitä Tehdä Asiat Vasemmalla Kädellä" alle.)

P.S. Huomatkaa myös tyylikkäät, perinteiset maalarinteippi-nimikoinnit säilykepurkeissa. Ah, kaunista.

23.8.2011

Niisk niisk


Näin sitä päästiin sadepäivästä aiheutuvasta pään huminasta sairaspäivän aiheuttamaan aivojen surinaan. On niin kovin tapahtumarikasta tämä elämäni. Mutta hei, onhan tässä viikossa sentään jännitysmomentti: onko jälkikasvumme perinyt vastustuskykynsä äidiltään (erittäin heikko) vai isältään (erittäin vahva)!

Ystävältä saatu, pehmeää valoa luova karttapallo on yövalomme. Muuten emme sellaista tarvitsisi, mutta imetys sujuu helpommin kun näkee tähdätä. Olen viihtynyt Marisha Pesslin Special Topics in Calamity Physics:in parissa. Luen sitä toiseen kertaan, ja mietin onko kirjamakuni hyvä vai tavanomainen. En oikein tiedä.

18.8.2011

Huminaa ja sadetta

Sadepäivänä ehtii monenlaista, kun ei ole noita työelämän velvollisuuksia. Ehtii esimerkiksi miettiä mitä, miten ja millä puikoilla syksyn uutuuslangasta pyörittelisi itselleen jotain mukavaa. Ei kuitenkaan viitsi aloittaa, sillä sitä varten pitäisi kaivaa ko. puikot armeijan suojeluvälinelaatikosta, joka myös lankalaatikkona ja olohuoneen sohvapöytänä eli tavaroiden kasaustelineenä palvelee. Ehtii myös siivota vaatimattoman mutta silti ihan riittävän suuren marjasaaliinsa (kuusi litraa, karviaista ja mustaherukkaa) jälkisäilytykseen sillä välin kun Hra Vaippapylly & Hörökorva nukkuu. Minä pidän sadepäivistä, mutta koko päivän sisälläistumisen jälkeen päässä hieman humisee ja ilman puolisonsa tukea allekirjoittanut saattaisi vaikka lahjoittaa jälkikasvunsa (hetkeksi) ja kissansa (hieman pitemmäksi ajaksi) vaikka ohikulkevan sirkuskaravaanin hellään huomaan.

Huomenna keitän chutneya! Lupaan. Ja poistun talosta.

16.8.2011

Vieraissa

Flow oli ja meni. Hyvin menikin. En ottanut kuvia sieltä, sen sijaan vain majapaikastamme tunnin junamatkan päästä, ystävien luota. Kyseisessä ihanassa hirsitalossa oli muun muassa sangen hurmaava nuori kissaneiti. Iso valtava vanha tammi. Seinän välissä rapissut hiiri jota kissa (täysikasvuinen) oli tomerasti koittanut tapetin läpi metsästää. Ja messevä meininki, kiitos vaan isäntäväelle hillosta, yösijasta ja seurasta. Suvilahdesta mukaan tarttui kassi ja hyvä mieli kun kohtasi taas pitkästä aikaa ystäviä. Iron & Winekään ei pettänyt.

Tällä viikolla perheemme nuorin jäsen on harjoitellut sitä mahalleen kääntymistä. Koko yön. Äitiä vähän väsyttäis.

12.8.2011

 
Tein itselleni vielä yhden kaavun ja lähden lauantaiksi Flowhun. Elokuun valo siivilöityy kauniisti makuuhuoneeseen; perheen pienin mies on oppinut kääntymään mahalleen ja löytää itsensä varsinkin päiväunien jälkeen yllättävästä asennosta. Parasta oli eilen, kun kaapua viimeistellessäni kuuntelin muistin virkistykseksi Iron & Winea, miehet katsoivat jalkapalloa ja kotitunnelma oli täydellinen.
Naked as we came on mielestäni maailman kaunein rakkauslaulu, ja sillä aika kaunis musiikkivideo. Sanomattakin lienee selvää, että tätä erästä keikkaa odotetaan ehkä liiankin innokkaasti.

9.8.2011

Puuhia

 

Aina jotain kesken, työn alla tai muuten vaan levällään. Kasat jo kasautuu, kuten hyvä ystäväni luonnehti tuolloin vastikään pintaremontoidun ja siksi poikkeuksellisen siistin makuuhuoneemme tunnelmaa.

8.8.2011

Ujo keittiö



Meillä on ujo keittiö. Se ei halua tulla paljastetuksi kerralla, sillä uskoo olevansa varsin vaatimaton. Täysin asuttavassa, mutta monenmoista laittoa silti vaativassa vanhahkossa talossa keittiön uusiminen ei ole vielä päässyt prioriteeteissa viisivuotissuunnitelmaan. Siispä keskityn kokonaisuuden sijaan löytämään kauneutta yksityiskohdista.. ja koska taloamme asuttaa kaksi tavarahamsteria, niitähän riittää. Kakkoskuvaan viitaten: meillä on ilo omata lähipiirissämme - lähisuvussamme, jopa - sangen yritteliäitä ihmisiä joiden ansiosta kahvi maistuu silloin tällöin tiramisulta tai suklaa-vadelmalta.

Viikonloppuiset häät olivat ihanat. Ehdin nauttia toisten suuresta päivästä jopa viisi tuntia, mutta parempi sekin kuin ei yhtään tuntia. Ehkä kuvia siitäkin joskus, en vielä ole varma tarttuiko pokkarikameran muistikortille yhtään nk. salonkikelpoista ruutua.

5.8.2011

Helmikoru




Tein eilissäpäivänä ensimmäistä kertaa korun, tällä ohjeella. Hirveän hyvä ohje. Vaan hmmm, nyt kun vertaan tekelettäni mallikappaleeseen, tulee mieleen josko sittenkin olisi pitänyt letittää hieman löysemmin? Onneksi toisen pään kiinnityksen voi helposti avata ja löysätä hieman punosta.

Koruinnostus aiheutuu viikonloppuna häämöttävistä häistä. Mitä laittaa päälle, ei miulla ole mitään kivaa - kyllä, olen pohjoiskarjalainen - , apua apua jne. Muutta, asiat lutviutuvat. Häälahjakin on jo hankittu. Kesähääfiilikseen pääsee kivasti vaikka tällä Paula Vesalan ja Pekka Kuusiston Häävalssilla. Vaikka onkin sota-aiheinen. Urkuharmoonia, tuota ala-asteaikojeni vakiosoitinta, kuulee nykyjään liian vähän.

Hyvää viikonloppua! Minä lähden omaani viettämään vielä enemmän maalle.

2.8.2011

Elokuinen elämänpäivitys

 


Olen kerännyt marjoja ensimmäistä kertaa vuosiin ja taas vuosiin, kuten uhkasin tehdäkin. Rikoin siinä samalla selkäni; ei ristiselkäni edelleenkään kestä kumartelua. Yritän syödä puuroa, sillä pitää muistaa syödä myös itse hyvin. Hommasin himoitsemani kengät, joista joku toinenkin saa kengät. Ostin syyskukat piharuukkuun räjähtäneiden orvokkien tilalle. Räjähtäneelle kukkapenkille en tässä vaiheessa kuitenkaan enää mahda mitään, jos kohta en koko kesänä yrittänytkään. On ihanaa, kun kaikki sanovat: "No, sinullahan on ollut nyt hieman muuta tekemistä/hyvä syy olla tekemättä puutarhatöitä". Mikähän voisi olla ensi kesän veruke? Olen myös hieman soitellut pikkukitaraa.

Muut ovat kirjoitelleet kuukauden vaihtumisen tuomista fiiliksistä; Rillis ja Tanja ja Sandra ainakin. Itse olin niin uppoutunut kesään, että elokuu hiipi paikalle kuin salaa, ja yhtäkkiä heinäkuu olikin ohi. Nyt kun ensimmäistä kertaa elämässäni olen - varmaankin - vuoden vapaalla, menettävät kuukauden vaihtumiset jotenkin merkityksensä. Kuten menettävät viikot ja päivätkin, kaikki sulautuu hieman yhteen. Mutta sen tiedän, että elokuussa on suurella todennäköisyydellä lämmintä ja pimeää öisin. Elokuussa alkaa koulu, ja niilläkin joilla koulut eivät ole enää vuosiin alkaneet, merkitsee syksy aina uuden kauden alkua. Elokuun jälkeen tulee syksy, ja siitä minä pidän. Elokuun pimeneviä iltoja valaisevat lyhdyt. Elokuussa odotellaan, että kesä kunnolla loppuisi ja syksy kunnolla alkaisi. Imetään vielä ne viimeiset kesän pisarat.