31.5.2013

S.L.









Hän sai sunnuntaina nimekseen Seela Lyydia. Jee! Tuuletus.
Sää suosi, ja toimitus pidettiin pihalla polttiaisten seurana. Isoveli koristeli kasteveden lumimarjapensaan lehdillä. Söimme vadelmaboston- ja kasvisvoileipäkakkua. Lauloimme suvivirren, ja muutama päivä myöhemmin omenapuut puhkesivat kukkaan.
Kukkia riittää myös sisällä, kerrankin.

25.5.2013

Ristiäismekko








Tein ristiäismekon vanhasta kirpputorimekosta, jota en ole tainnut pitää kertaakaan. Pieni mekko syntyi helmasta, yläosaa voin vielä pitää paitana. Kaavana käytin Burdan kastemekon kaavaa viime kesän loppupuolelta peräisin olevasta numerosta, helman vaan lyhensin. Aika reilu mekko, mutta meneepähän pitempään. Luultavasti vielä ensi kesänäkin hellepaitana.

Huomenna Pikkusisko saa nimen. Isoveljensä tosin on sitä mieltä, että siskon nimi on Vauva.

23.5.2013

Pihalla








Piha. En voi väittää, että olisin tänä keväänä ollut siellä läheskään niin paljon kuin haluaisin tai tarve vaatisi. Lapsiperhearjen ajoittainen kaoottisuus takaa sen, että päiväsaikaan lapset nukkuvat tasan eri aikaan, tai sitten heräävät huutamaan tasan yhtäaikaa. Mutta iltaisin on viimeistään päästävä pihalle, vaikkei silloin muuta tehtäisikään kuin juostaisi kaksivuotiaan perässä. Kyllä se kesä sieltä pikkuhiljaa kukkaan puhkeaa.

16.5.2013

Takki pienelle miehelle





"Laitatko päälle, äiti haluaa nähdä miltä se näyttää"
"Ei!"
"Laita nyt."
"Ei!"
"No, mikset? Etkö tykkää siitä?"
"..."
"Laita nyt päälle. Jooko. Äiti kattoo vaan nopeasti miltä se näyttää nyt kun se on valmis."
"Äiti. Nuppineuloa."
"Nuppineuloja? Ahaa, niin joo. Ei tässä takissa ole enää nuppineuloja, äiti otti ne kaikki pois kun se valmistui."

Against the wind 92 cm, Ottobre 1/2013.

14.5.2013

Normisunnuntai




Tämä on ollut varsinainen kakkujen kevät. Vuosikiintiö lienee ylitetty jo aikaa sitten.

Tyylilleni uskollisena toivottelen äitikollegoille hyvää päivää, vain pari päivää myöhässä.

7.5.2013

Vuosirenkaita




Seinäkerrosten alta paljastui talon ensimmäisen omistajan nimikirjoitus yli puolen vuosisadan takaa. Tuntuu, että pitäisi lisätä omakin monogrammi talon arkeologisia kerrostumia rikastuttamaan, nyt kun seinät ovat vielä alastomat.

Ulkona on 17 astetta lämmintä. Linnut laulavat, piha kutsuu puoleensa.

3.5.2013

Päättymätön tehtävälista






Aika on rajallista mutta jostain syystä tekemistä kertyy. Päivässä näyttää olevan tasan kaksi tuntia, jolloin kotiäiti voi jälkikasvunsa häiritsemättä syventyä valitsemaansa askareeseen. Se ei kuulkaa meinaa riittää. Ja jos valittavana on projektia taloustöiden, pihatöiden, työ-töiden ja ei-pakollisten, harrasteeksi luettavien pikkuaskareiden välillä (kuten vaateompelu ja kaikki muutkin käsityöt tällä hetkellä), on selvää, että jokin osa-alue jää rempalleen. Tällä hetkellä tuntuu, että rempalleen on jäänyt kaikki: lattiat ovat nähneet imuria ja luuttua ties milloin viimeksi, pihamaata on puoliksi aloitettu haravoimaan talven jäljiltä mutta kevättyöt ovat vielä täysin aloittamatta. Mielessä ja paperilla pyörii luonnosasteella sata kuvioideaa, mutta jostain syystä homma ei siitä etene. Kanttausta ja napitusta vaille valmiit 50-senttiset bodyt lienevät jo auttamatta liian pieniä kun pikkusiskolla mittaa alkaa olla jo 55 senttiä, mutta kaksivuotiaan kevättakin aion runnoa valmiiksi vaikka väkisin - sekin urakka alkoi jo reilu kuukausi sitten. Taimista 80% on purkitettu väljempään multaan, loput 20% heittänevät veivinsä ennenkuin mullat ja purkit otetaan taas esille. Mutta se lienee luonnollista kannanvaihtelua.

Silti ja siitä huolimatta sitä jaksaa olla kauhean inspiroitunut kaikesta, tietysti ajoittaisia kaaoksen aiheuttamia lyhyitä maailmanlopun hetkiä lukuunottamatta. Tehtävälistan loputtomuuteen lienee syynä alituinen tekemisen tarve ja luontainen uuden kokemisen nälkä.

1.5.2013

Remontti lähestyy






Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Huomisesta lähtien tätä huushollia sulostuttavat lasten karjunnan lisäksi myös paukutus, poraus, hinkutus ja ties mitkä muut remonttiin liittyvät äänet. Pitkään aatteissa ollut yläkerran remontti lähtee viimein liikkeelle, nyt kun purku- ja tyhjennystyöt on melkein suoritettu. Remontin alun hoitavat työmiehet, sillä nämä kaksi tumpeloa eivät vielä niin taitaviksi remonttireiskoiksi ole tämän kolmen omakotitalovuoden jälkeen tulleet, että itse lähtisivät uudelleen eristämään, levyttämään ja sähköistämään 50-luvun omakotitaloa. Yläkerta laaditaan siis levyvalmiiksi ammattilaisten voimin, jonka jälkeen remmiin astuvat allekirjoittanut aviomiehensä (ja kenties innokkaan talkoolaissakin, vink vink!) keralla. Yläkuvissa nähtävillä on pienempi makuuhuone sekä aula/välitila leikkimiseen, askarteluun, kenties nukkumiseenkin. Toinenkin makuuhuone yläkertaan tulee, mutta tässä vaiheessa sen viimeistely jätetään hamaan, rahakkaampaan tulevaisuuteen. Aiempia remonttitoimia voi käydä kurkkaamassa remontti-tunnisteen alta.

Lisäsin oikeaan sivupalkkiin muutes linkit meikäläisen pinterestiin sekä Ihan Tavallisen facebook-sivulle. Sitä ollaan oikein ajan hermolla täällä.

Hyvää vappua ja erinomaista toukokuuta!