Muutosta ilmassa

Tässä olen minä, kirppiksentäti. Tänään saatiin avaimet uuteen liiketilaamme. Ilma oli kylmä mutta mieli lämmin (sormet eivät, kuten kuvasta näkyy). Siellä sitä sitten pyörittiin, me kaksi ja neljä lasta, uutta tilaamme katsastaen. Minä ja Meri mallaillen ja suunnitellen, harppoen pitkin seinustoja ja levitellen käsiämme mittanauhan puutteessa, lapset lähinnä pitäen mahdollisimman paljon meteliä. Siitä se lähtee, vaikka hämärän peitossa on vielä niin monta asiaa. Kankaita kaupitteleva verkkokauppamme on jo auki, ja kirpputori aukeaa reilun kuukauden päästä. Kotona ei oikein ole ehtinyt elinympäristön ylläpitoa harrastamaan viime aikoina, ja hassulta tuntuu sekin, että kohta ei kaiken päivää pyöritäkään kotona miniatyyri-ihmisen huvitus- ja muonitusvastaavana. Mutta ei epäilystäkään siitä, etteikö pikkumies tulisi uusissa ympyröissä viihtymään.

Lähiaikoina voit epäilemättä lukea miltei samansisältöisen tekstin Käpysen blogissa.