Syntymäpäivät


Keskellä huutavia, juoksevia, kiljuvia, käsiään heiluttavia, kovaäänisiä, punaposkisia, alituisessa liikkeessä olevia lapsia ajattelin: "Lapsista minä tykkään". Olosuhteet huomioon ottaen sen täytyy olla totta. Olin kerran keskustelussa, jossa todettiin että ihmiset turhaan kertovat pitävänsä lapsista - sehän on aivan sama asia kuin sanoisi pitävänsä ihmisistä. Mutta ei se ole. Eivät kaikki välitä lapsista ja sanovat niin, mutta pitävät silti ihmisistä. Tunnen joitain. Ja pidän heistä.

Syntymäpäivien ensimmäisenä päivänä ei ollut kakkua. Se oli järkytys eräille. Ja muffinssitkin loppuivat kesken. Toisena päivänä oli hassu kakku. Reikä sokerikuorrutteessa on havaittavissa yllänähdyssä kuvallisessa todistuskappaleessa. Kolme neljäsosaa kakusta on sittemmin syväjäädytetty, eli tasan eivät menneet synttäriherkut. Mutta kynttilä puhallettiin, Hyvää Syntymäpäivää laulettiin, synttärisankari oli aivan yhtä pöllämystynyt kuin ensimmäisenäkin päivänä. Hyvä viikonloppu.

Kommentit

  1. Onnea pojalle! Lapset on tosi huvittavia, tykkään heistä, jos nyt saa yleistää tämän "lapset". Vai pitäisikö vaan sanoa, että pidän juuri tuossa kehitysvaiheessa olevista ihmisistä hmm.
    Hauska kakku, näyttää niin vaikealle tuo päällinen, etten olisi ehkä itse kyennyt..
    Niin ja mikä on tuo lintuhärveli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah ja kommentin vahvistus oli ilotäti :D that`s me.

      Poista
    2. Lapsi kiittää onnitteluista, Ilotäti ;). Ja päällinen (sokerimassaa) oli kyllä tasan niin vaikea kuin reiästä ja erikoisesta reunuksesta voi päätellä, nimimerkillä kärsivällisyyskö loppui kesken? Härveli on nk. enkelikello, ilman kilkatusta tämä. Löytyi berliiniläisestä paperikaupasta.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut postaukset