Leipäviikko 3 - minileipää


Kaupasta ostetun jonkun pienemmän paikallisen leipomon leivästä, vedestä ja vehnäleipätaikinan jäänteistä muhitetusta juuresta syntyi viime viikolla ihan ensimmäinen omatekoinen ruisleipä. Aika nätti. Ja aika pieni!? (viimeisestä kuvasta vähän osviittaa) Noh. Unohdin sitten lisätä juureen nestettä. Laitoin jauhot suoraan juureen ja pienihän taikinasta tuli. Suolakin unohtui. Leipä halkeili kyllä kauniisti nostatuksen aikana, eli kai se hieman nousi vaikka leipä itsessään oli taas kerran turhan tiivis. Mistähän se johtuu? Juuri nimittäin pulppuili sangen komeasti. Hiomista ja hinkkaamista meikäläisen leivän leivontataidoissa vielä jokatapauksessa on, mutta kyllä nuo yllänähdyt syödyiksi tulivat. Heh.

Ensimmäinen flunssa yllätti pikkumiehen ja tänään meillä vedellään pääasiassa sikeitä kun yöllä ei niin käynyt. Toivotaan, ettei tauti ylly vallan kamalaksi. Lumityötkin on jääneet taas tekemättä.

Toivoo nimimerkki "Salamavalo olis kivaa vaihtelua näihin hehkeisiin keittiön työtasolla otettuihin leivonnaiskuviin".

Kommentit

  1. Mie olin laiska ja tein valmiista ruisseoksesta leipää. Tuli muutes hyvää leipää. Nyt oottelen jospa anoppi tois palasen perinnejuurta, niin ei tartteis omaa tehä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuren teko ei ollut vaikeeta, mutta varmaan perinnejuuri vie vielä voiton :) muutkin on kehuneet valmista ruisseosta, pitänee kokeilla. Mut oma juuri on pakkasessa, siinähän senkin pitäisi käytön mukaan kultivoitua.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit