Siivouspäivää

Hytisyttävä päivä. Seisoin päivän tuulessa ja vesitihussa järjestämässä kaikkien aikojen ensimmäistä Siivouspäivää täällä sivutoimipisteessä Joensuussa. Melkein veikkasin, ettei ketään edes tule kun sää vaikutti jo aamusta olevan kuin morsianzilla pahimmillaan ailahtelevine mielialoineen. Mutta tulihan sitä väkeä! Ei ehkä yhtä paljon kuin toiveissa oli, mutta olosuhteisiin nähden ei valittamista. Hytinästä huolimatta sangen kelpo päivä.

Kotiin päästyä hytinä ei ollut vieläkään lakannut, joten kiskoin niskaani kotivillatakin, jonka äiti teki itselleen eikä sitten käyttänyt kun lanka kuulema venähti. Takki on juuri minun mieleeni täydellinen kotivillis, väljä, lämmin ja sopivan kepoinen. Akryyliä, veikkaan. Valmistettu langoista joiden alkuperä on jo hautautunut kauas historian havinaan. Myös villasukkia oli kaivettava esille hytinää tainnuttamaan, ja olipa muuten kiva löytää laatikostaan melko tuoreet yksilöt sellaisten paljon pidettyjen, nukkaisten ja puoliksi huopuneiden sijaan! Nämä vihreät kaverit sain nimittäin vasta taannoin pääteltyä (olihan siinä, kokonaista neljä langanpätkää..). Neuleprojektin aloitusvuosi taisi olla 2008. Että näin meillä.