Elokuinen elämänpäivitys

 


Olen kerännyt marjoja ensimmäistä kertaa vuosiin ja taas vuosiin, kuten uhkasin tehdäkin. Rikoin siinä samalla selkäni; ei ristiselkäni edelleenkään kestä kumartelua. Yritän syödä puuroa, sillä pitää muistaa syödä myös itse hyvin. Hommasin himoitsemani kengät, joista joku toinenkin saa kengät. Ostin syyskukat piharuukkuun räjähtäneiden orvokkien tilalle. Räjähtäneelle kukkapenkille en tässä vaiheessa kuitenkaan enää mahda mitään, jos kohta en koko kesänä yrittänytkään. On ihanaa, kun kaikki sanovat: "No, sinullahan on ollut nyt hieman muuta tekemistä/hyvä syy olla tekemättä puutarhatöitä". Mikähän voisi olla ensi kesän veruke? Olen myös hieman soitellut pikkukitaraa.

Muut ovat kirjoitelleet kuukauden vaihtumisen tuomista fiiliksistä; Rillis ja Tanja ja Sandra ainakin. Itse olin niin uppoutunut kesään, että elokuu hiipi paikalle kuin salaa, ja yhtäkkiä heinäkuu olikin ohi. Nyt kun ensimmäistä kertaa elämässäni olen - varmaankin - vuoden vapaalla, menettävät kuukauden vaihtumiset jotenkin merkityksensä. Kuten menettävät viikot ja päivätkin, kaikki sulautuu hieman yhteen. Mutta sen tiedän, että elokuussa on suurella todennäköisyydellä lämmintä ja pimeää öisin. Elokuussa alkaa koulu, ja niilläkin joilla koulut eivät ole enää vuosiin alkaneet, merkitsee syksy aina uuden kauden alkua. Elokuun jälkeen tulee syksy, ja siitä minä pidän. Elokuun pimeneviä iltoja valaisevat lyhdyt. Elokuussa odotellaan, että kesä kunnolla loppuisi ja syksy kunnolla alkaisi. Imetään vielä ne viimeiset kesän pisarat.

Kommentit

Suositut postaukset