Huminaa ja sadetta

Sadepäivänä ehtii monenlaista, kun ei ole noita työelämän velvollisuuksia. Ehtii esimerkiksi miettiä mitä, miten ja millä puikoilla syksyn uutuuslangasta pyörittelisi itselleen jotain mukavaa. Ei kuitenkaan viitsi aloittaa, sillä sitä varten pitäisi kaivaa ko. puikot armeijan suojeluvälinelaatikosta, joka myös lankalaatikkona ja olohuoneen sohvapöytänä eli tavaroiden kasaustelineenä palvelee. Ehtii myös siivota vaatimattoman mutta silti ihan riittävän suuren marjasaaliinsa (kuusi litraa, karviaista ja mustaherukkaa) jälkisäilytykseen sillä välin kun Hra Vaippapylly & Hörökorva nukkuu. Minä pidän sadepäivistä, mutta koko päivän sisälläistumisen jälkeen päässä hieman humisee ja ilman puolisonsa tukea allekirjoittanut saattaisi vaikka lahjoittaa jälkikasvunsa (hetkeksi) ja kissansa (hieman pitemmäksi ajaksi) vaikka ohikulkevan sirkuskaravaanin hellään huomaan.

Huomenna keitän chutneya! Lupaan. Ja poistun talosta.