Kauneutta kaipuussa

Alan kaivata jotain kaunista tämän talven keskelle. Aurinkoinen päivä olisi esimerkiksi poikaa ja varsin oivaa vaihtelua. Ostin kauneuden kaipuuseeni jopa tulppaaneja, jotka sitten tietenkin paleltuivat kotimatkalla. Minun mielestä ei ollut paljon pakkasta, mutta kukkaset taisivat olla eri mieltä. Kuvissa paleltuma ei näy, kiitos kuvakomposition ihmeen. Mutta kaunista minusta näin talven keskellä on kukat, se miltä vesiväri näyttää kuivuttuaan, tuon kissan valkea olemus ja lisääntyvä - joskin heikko - valo. Tulisi jo kevät.

Muita aiheita:
- Voisin mennä viikoksi rapsuttelemaan lampaita lähiluonnonpuistoon. Ottaisivatkohan?
- Matkakuume iski parin vuoden tauon jälkeen. Keväällä nokka kääntyy kohti Berliiniä jossa paikallisopas odottaa jo malttamattomana, ja matkavinkkejä otetaan vastaan.
- Hyvää viikonloppua. Itse lähden katsomaan, miltä se vanha opiskelukaupunki parin vuoden tauon jälkeen näyttää.

P.S. Tämä viimeaikainen tiivis postaustahti on vain silmälumetta, kangastus ja harhaa. Palannen piakkoin vanhaan tuttuun kolme kertaa viikossa -tahtiin. En tiedä mikä minuun on iskenyt.