Vaunut ja peite

 

Perintövaunujen peitelipare alkoi syksyn mittaan näyttää hieman kärsineeltä, ja sainpa kuin sainkin lopulta kuvattua uuden, itse ommellun ja kirosanoja säästelemättä valmistetun peitteen. Vai mikä kansi tuo nyt on, tuo kuviollinen juttu tuossa vaunujen päällä. Kuten huomaatte, ei istuvuus ainakaan vinyyliosan kohdalla ole aivan sata prosenttia. Ommellessahan tuo vinyyli eli ihan omaa elämäänsä, muun muassa keskellä nk. ikkunaa on ompeluskoneella vetäisty noin viidentoista senttimetrin mittainen perforaatio, joka EI kuulu sinne (näkyy ehkä vähän viidennessä kuvassa). Peitteestähän piti lisäksi saada kaksipuolinen, joka vielä entisestään lisäsi haastetta. Toista, yksiväristä vihreää puolta ei kuvissa näy, sillä se on se jossa tikit ovat varsinkin viturallaan. Mutta ei se mitään! Istui tai ei, näillä mennään. Kankaat Eurokankaan palalaarista (kuviollinen) ja jotain home- ja likasuojattua markiisikangasta.

Perintövaunuissa olen siis itse köllötellyt jopa kypsään kahden vuoden ikään asti. Joulukuussa vaunut saivat väistyä kakkosvaunuiksi piha- ja päiväunikäyttöön, mutta eiköhän näillä vielä lumimyrskyjen yllättäessä käyttöä ole liikkumavälineenäkin.