Makuuhuone remake, osa 1

Nyt päästään vihdoin asiaan eli remontointijuttuihin. Juttua tuntuukin riittävän, joten jaan tämän aiheen kahteen postiin.

Kuten sanottu, remontit alkavat hitaasti tässä osoitteessa. Makuuhuoneen mäntypaneelikattokin ehti roikkua raskaana päittemme päällä vuoden verran, ennen kuin keväällä ryhdyimme viimein tuumasta toimeen. Tuolloin kattopaneelien mukana saivat lähteä alkuperäiset, sympaattiset mutta auttamatta liian pienet seinään upotetut vaatekaapit, sillä järkevämpää käyttöä kaappien viemälle tilalle oli seinän toisella puolella eteisen tuulikaapissa, jolla kokoa oli ehkä runsas neliömetri. Mutta palataanpa eteiseen hieman myöhemmin.

Makuuhuoneeseen ahdettiin koko seinän levyinen liukuovikaapisto. Mietin pitkään, onko ratkaisu hyvä, sillä huoneeseen piti saada mahtumaan säilytystilan lisäksi vielä tulossa olevan vauvan sänkykin... Mutta ainakin kaapin viemä tila on nyt tehokkaassa käytössä ja säilytystilaa on mukavasti, mikä aiemmin oli - noh, ilmeisesti mitoitettu viisikymmentäluvun tarpeisiin. Kaapit tilattiin paikallisesta suunnittelufirmasta, ja ne on valmistanut Polvijärveläinen Ecolam.

Mäntypaneelin alta paljastunut alkuperäinen, styroksia muistuttava sisäkatto oli valitettavasti liian huonossa kunnossa. Uusi kattopanelointi on valkolakattua kuusta, samaa kuin olohuoneessa. Lattiaan oli jo edellinen omistaja laitattanut uudet laminaatit, ja liukuovien materiaali valittiin pitkälti lattian värin perusteella. Tapetti on Tapettitehdas Pihlgren & Ritolan 50-luvun malli Kolumbuksen laiva, johon olin iskenyt silmäni jo pari vuotta aiemmin. Haluaisin vielä jossain vaiheessa Annikki ja Ilmari Tapiovaaran 2+3 -tapetin jonnekin päin taloa.

Pinnasängyssä olen itse nukkunut ensimmäiset vuoteni. Nyt kun vielä kattolampun löytäisin.